torstai 24. maaliskuuta 2016

Pieniä muutoksia

Viimeisten viikkojen aikana olen onnistunut tekemään pienen muutoksen elämääni. Kaikki alkoi hermorata hieronnasta, johon rakas äitini oli ostanut minulle VIIDEN kerran setin! Olin jo pitkään miettinyt jotakin kehoa hoitavaa ja rentouttavaa hoitomuotoa kuten vyöhyketerapiaa tai akupunktiota. Äitini on oman työstressinsä vuoksi käynyt ko. hermoratahierojalla ja suositteli häntä myös minulle. Ja hölmöähän olisi kieltäytyä!

Ensimmäisellä kerralla hieroja haastatteli minua hierontaan tulon syistä ja kerroin univaikeuksista, masennuksesta, kehon jumeista ja ylipäätään lapsettomuudestamme. Hieroja ehdotti hermoratahieronnan lisäksi myös ns. hedelmällisyys pisteiden stimulointia. Kokemus oli erittäin hyvä, vaikkakin välillä mentiin kipurajoilla. Sain myös väkisin pidätellä kyyneleitä. Hieroja sanoi, että voisin koittaa ajatella, että jossain on jo lapsi, joka haluaa kovasti tulla juuri meidän luokse. Nyt vaan ei ole vielä ollut sen aika. Mutta se aika tulee, tavalla tai toisella. Hän onnistui muotoilemaan tuon ajatuksen todella kauniisti ja tunsin olevani muutenkin hyvin haavoittuvana ja herkkänä siinä hierontapöydällä.

Kotiin päästyäni olin aivan poikki, kuitenkin olo oli mahtava ja suorastaan euforinen. Sanoinkin miehelle, että olo oli yhtä mahtava kuin kunnon juoksulenkin jälkeen! Seuraavan yön nukuin todella hyvin ja itseasiassa useammankin yön. Saamani upean fiiliksen innoittamana lähdin viikonloppuna juoksulenkille ja lenkillä päästin ryhtyä puhdistuskuurille, jota olin jo suunnitellut (ja siirtänyt) pitkään. Nyt kuurin jälkeen olo on niin paljon kevyempi ja kaikil puolin parempi...ja matkalle jäi muutama kilokin!! Nyt en missään nimessä halua palata samoihin ruokatottumuksiin, jotka masennus toi mukanaan. Vielä on siis tavoitteena aloittaa lenkkeily jälleen aktiivisesti ja jatkaa hyvää ruokavaliota.

Vaikeitakin hetkiä on ollut. Työpaikallani asiakkaani toi eräänä päivänä pienen parikuisen poikansa meille nuuskutettavaksi. Yllättävää kyllä, en ollut juurikaan ahdistunut ja sylittelinkin pientä poikaa useampaan otteeseen. Muutaman puukon sain vatsaani, kun tämä tuore äiti useampaan otteeseen mainitsi miten nyt tartutetaan vauvakuume "Elluunkin". Seuraavana aamuna olin kahden aikaisin aamulla työkaverini kanssa (joka tietää lapsettomuudestamme). Hän oli edellisenä päivänä ollut kanssani ihastelemassa vauvas ja hän kysyi satuttaako minua ihmisten ajattelemattomuus.. Koitin vastata jotain, mutta sopertukseni hajosi itkun purskahtaessa... Voi kyllä se sattuu. Ihan hirvittävästi. Vaikka en syytäkään heitä siitä. Eivät he tarkoita pahaa.

Ystäväni synnytti myös pienen, täydellisen ja suloisen pienen tytön. Luin ilouutisen juuri tuona samaisena aamuna ja olin hirvittävän onnellinen. Vessaan mennessä huomasin, kuinka iltaiset ja öiset krampit vatsalla olivat käynnistäneet kuukautiset. Se taas muistutti siitä, mitä muut saavat mutta minä en. En kuitenkaan vuodattanut kyyneleitä. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta..eikä viimeinen. Kuinkahan monta vauvaa saan vielä sylittää, halittaa tai suukottaa ennen kuin saan tehdä niin omalleni? Vai saanko koskaan...

Aika kuluu, mutta toivoisin sen kuluvan nopeammin. Haluan jo päästä tositoimiin! Haluan tietää kuinka tässä käy. Olen aivan kauhuissani ajatuksesta, että hoidot eivät onnistukaan vähäisillä ja surkeilla soluillani. Mutta toivoa on. Ja haluan saada mahdollisuuden! Oispa jo kesä...

Voi pieni rakkaamme, jos olet jossain siellä, tiedäthän että äiti odottaa sua ihan hirveästi. Ja rakastaa.

1 kommentti:

  1. Odottelu on ärsyttävää kyllä, varsinkin jos se ei ole itsestä kiinni. Koita jaksaa kesäkuulle saakka! Hoidot on vielä teillä kuitenkin edessä, joten mahdollisuuksia on! Ensimmäinen hoito on usein hyvin suuntaa antava. Tosin seuraavatkin voivat mennä vielä huomattavasti paremmin! On pakko toivoa parasta, mutta annettava lupa itselle myös surra välillä tulevaisuutta, jos se ei menekään toivotusti. Jollakin tapaa kuitenkin pakko uskoa, että kaikki menee ihan hyvin lopulta, tavalla tai toisella! Voimia kevään odotteluun!

    VastaaPoista