perjantai 8. tammikuuta 2016

Kuulumisia.

Uutta vuotta ja uutta kiertoa elellään jo aika pitkältikin (kp 7). Ei siis tapahtunut meille inssi ihmettä, ei todellakaan. Kierto taisi jopa olla ennätys lyhyt, muistaakseni vain 22 päivää. Alavatsa kipeytyi jo useita päiviä ennen kuukautisia...jopa pisti miettimään kun tällaista on ollut jo pidemmän aikaa..että mitä jos siellä jotain yrittäisikin kiinnittyä, mutta jostain syystä ei onnistukaan? Toisaalta turha sellaista on miettiä. Testejä on ole tehnyt yli puoleen vuoteen ja koko reilun kahden vuoden aikana max. 10 kpl. Ei ole ollut tarvetta.

Joulu meni mukavasti oman ja miehen perheen ja suvun parissa. Mieli oli silloin iloinen ja onnellinen. Kävimme myös pyörähtämässä Tukholmassa miehen kanssa ihan kahdestaan. Se oli kiva reissu ja teki hyvää. Uusi vuosi meni ystävien kanssa rauhallisesti. Olin jonkin verran ahdistunut ajatuksesta useamman lapsiperheen kanssa vietettävästä UV:sta, mutta kaikki meni onneksi ihan mukavasti. Ainoa asia, jonka vuoksi meinasin paeta paikalta oli tinaaminen, mutta onneksi se lopulta jäi. Ihan naurettava juttu, mutta minulle jäi edellisestä tinauksesta aivan järkyttävä kammo...sillä sain -14/-15 vaihteessa tinatessani lepakon/vampyyrin, joka tarkoittaa "epäonnistunutta hanketta". Ja sellainenhan edellinen vuosi oli. Mietin lievän paniikin vallassa, että miten voisin luistaa koko hommasta tekemättä siitä numeroa. En tajua, kun en koe olevani mitenkään taikauskoinen...mutta tuo asia ahdisti NIIN paljon! Yöllä ei sitten meinannutkaan tulla uni, kun asiat pyörivät mielessä...ja miehen sanat ennen nukahtamista: "Kunpa tää olis meidän elämän onnellisin vuosi".

Surullista kyllä, en jaksa uskoa että on. Ei vaan tunnu siltä. Mutta ehkä olen väärässä, aika näyttää. Keväälle olen suunnitellut ruokaremontin aloitusta sekä oman kehon tarkkailun lopettamista. Jos vaikka lopettaisi laskemasta kiertoa ym. Jotain muutakin ehkä pitäisi keksiä, että pysyisi kiireisenä ja selviäisi hengissä hoitojen aloitukseen saakka.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti